kolme viestiä

Helou kaikki ja hyvää alkanutta vuotta

Laitoin joulukuussa romanihameen ja sain myös marraskuussa ajokortin. Ennen kun laitoin hameen ajattelin että
Minun maailma
Tulisi muutumaan ja että ihmiset alkaisivat kohtelemaan minua eritavalla, niin ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Kun päätin laittaa hameet kaverini sanoivat minulle ”mieti vielä ennen kuin laitat”  en ymmärtänyt mitä he tarkoittivat sillä  mutta nyt alan tajuamaan.
Tällä hetkellä etsin itselleni töitä nuorten keskuudessa olen ajatellut lähteä opiskelemaan itseleni nuoriso ja vapaa ohjaajan koulutusta. Olen huomannut töitä   hakiessani miten isohame päällä on vaikeampaa saada töitä, koska isohame estää paljon erityötehtävissä. Esim.
Jos työpaikalla ei saa pitää hametta yllään tai jossain muussa hygieniallisissa töissä. Uskon että löydän itselleni oikean ja sopivan paikan töissä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille

-Teresa Romaninuorten Neuvostosta

Kevät kuluu vauhdilla

Saavun työpaikalle, käynnistän tietokoneen, istun alas ja mietin samalla edellistä vuotta. Paljon tapahtunut muutoksia, niin työelämässä kun henkilökohtaisessakin elämässäni. Työkaverit vaihtunut, on ollut riitaa, surullisia mieliä, on annettu anteeksi ja jatkettu eteenpäin ilolla.

Töitä on paljon, tapahtumiakin jonkun verran, opiskelut saatu osittain päätökseen ja olen valmistunut kulttuuri ohjaaja. Kevät on todella kaunista aikaa. Ilo nähdä kuinka upea maa meidän Suomi on.

Mahtavaa myös nähdä, kuinka ruoho alkaa kasvamaan maassa ja ruskea multa alkaa pikkuhiljaa häviämään, jossain paikoissa voi jo, jopa nähdä kukkien kukkivan.

Odotan innolla mitä kaikkea tämä vuosi tuo vielä mukanaan. Ehkä jatkan töitä vielä Suomen Romaniyhdistys ry:ssä jos jatko hakemuksemme saa vihreää valoa. Olen myös päättänyt vaatia itseltäni enemmän positiivista asennetta ajattelu malleihini. Haluan ja meinaan myös toteuttaa eri haaveitani opiskelujen suhteen.

Toivon, että jokainen nauttisi kesästä ja loppuvuodesta täysin sydämin kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, esteitä tulee, mutta on meidän jokaisen oma päätös jäädä niiden alle tai sitten voimme nousta niiden yläpuolella.

-Dimitri Lindgren

Romani kulttuuri minun silmin

Mikä on minulle romanikulttuurin pääidentiteetti? Tekeekö vaatteet minusta ns. oikean romanin vai onko minulle tärkeintä, että tapoja noudatetaan tarkasti?

Minusta romanikulttuurin tärkein osa on se, että kunnioitetaan toinen toisiamme ja arvostetaan toista ihmistä. Kaikki lähtee sydämestä ja siitä mihin sinut on kasvatettu. Jo kotona kulttuuriin kasvetaan ja omaksutaan tavat, harvemmin vanhemmat opettavat tapoja kädestä pitäen. Myös tietynlainen yhteisöllisyys on osa kulttuuria, vaikka ei enää niin suuri osa kuin ennen. Mutta romanit nykyäänkin viettävät paljon aikaa keskenään ja vanhoja ihmisiä pyritään tapaamaan usein. Voisin sanoa, että minulle vaatteet ovat osa kulttuuria, mutta ne ei tee ihmistä vaan tärkeintä on kaikki edellä mainittu. Muistetaan vielä se, että kunnioitus vanhempia ihmisiä kohtaan on se suurin osa. Tämä minun mielestä koskee jokaista sinua iäkkäämpää, rotuun katsomatta.

Minusta tiettyjä tapoja meidän sukupolvi voisi ruveta karsimaan, lähtemällä siitä, että tulevalle sukupolvelle opetettaisiin vain se oleellinen. Näin pääsisimme rikkomaan joitakin tapoja, jotka kahlitsevat meitä. Pääsisimme itse eteenpäin näissä asioissa. Tämä puolestaan helpottaisi tulevaisuudessa meidän integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. Minusta meidän kulttuuri on kaunista ja olen onnellinen, että olen romani en vaihtaisi sitä pois.

Nimetön 13.6.2018

Tunnelmia Maailma Kylässä-festivaaleilta

Olimme mukana Moninainen Suomi -teltassa

Paljon ihmisiä eri kulttuureista, musiikkia, voimakkaita tuoksuja ja lämmin kesäpäivä. Olimme toissa viikonloppuna Maailma kylässä -festareilla, saimme mahtavan tilaisuuden osallistua tapahtumaan, jossa on edustettuna niin monia eri kansoja. Pääsimme mukaan Monihelin Moninainen Suomi -telttaan ja saimme järjestää ohjelmaa. Ohjelmassa meillä oli tietovisa Suomen romaneista, simulaatioleikki ¨astu romanin saappaisiin¨, romaniasun sovittamista ja otimme myös osaa paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli vihapuhe. Itse en päässyt mukaan lauantaina, mutta sunnuntaina olin teltalla ja haluan kertoa omakohtaisesta kokemuksesta.

Vihapuhe-paneelin panelistit

Saavuin paikalle ja heti kiinnitin huomion väenpaljouteen, porukkaa oli paljon. Teltalla tunnelma oli mahtava. Meidän ensimmäinen ohjelma oli tietovisa ja saimme hienosti tuotua perustietoa romaneista esille tämän avulla. Teltassa oli paljon menoa ja vilskettä koko päivän ajan. Rakastan kohdata ihmisiä ja minua kiehtoo monikulttuurisuus ja tapahtuma on oiva tapa tehdä tätä. Meidän asun sovituspisteellä oli porukka jonoksi asti ja meidän vaatetus aiheutti paljon keskustelua ja hämmästystä. Hameen paino monelle oli yllätys.

Hameensovituspiste

"Romanin saappaissa" -simulaatioleikki

Oli mahtavaa saada tavata monia uusia ihmisiä ja käydä keskustelua monenmoisista aiheista. Minä ja Dimitri jopa saimme huikean idean keskustelussa, mutta ei siitä sen enempää vielä. Simulaatio leikin aikana saimme kertoa lisää kulttuuristamme ja lisäksi annoimme muiden kysellä vapaasti meistä. Saimme paljon kysymyksiä ja uskon, että saimme muutettua muutaman ihmisen ajatuksia romaneista. Se että saamme kumottua ennakkoluuloja ja -asenteita, on tärkeää ja syy miksi edes osallistuin tapahtumaan alun perin, ensi vuonna kyllä aioin mennä, vaikka ei olisikaan työtehtäviä. Päivä jatkui mukavasti ihmisten kanssa keskustelemalla ja auttamassa sovittamaan romaniasua. Haluan vielä mainita miten upeasti tapahtuma oli toteutettu ja isot aplodit kaikille järjestäjille.

-Carmen

Dimitri ja Kaisla poliisin kanssa

Kun ennakkoluulot osoittautuvat vääriksi

Maaliskuun Kuukauden teemana oli ennakkoluulot. Kysyimme romaninuorilta mm. kuinka usein he kohtaavat ennakkoluuloja ja miten ennakkoluuloja voisi purkaa. Vastauksia kyselyyn tuli ennätysvähän. Vastaajia oli vain 10, ja suurin osa vastaajista ei ollut vastannut kyselyn loppuun asti. Vastauksista voimme siis päätellä lähinnä sen, että joko kysely oli huonosti muotoiltu tai sitten tämä ei teemana kiinnostanut nuoria. Ehkä tämä teema on jo kulunut ja liian käytetty? Muistan itse ajatelleeni ja myös monen tutun nuoren kommentoineen kyselyn teemaa ennen julkaisua, että tähän teemaan varmasti tulee paljon vastauksia! Eipä käynyt niin, ja taas ennakkoluulot osoittautuivat vääriksi :) Joka tapauksessa otamme myös tämän oppina meille ja koitamme tehdä jatkossa parempia kyselyitä. 

Helmikuun teemana oli politiikka ja siihen vastauksia tuli hyvin. Nuorten aktiivisuus ilahdutti laajasti. Välitin koostetta nuorten ajatuksista politiikasta viranomaisille, romanikentän työntekijöille ja joillekin kansanedustajille. Kansanedustajista Li Andersson, Pekka Haavisto ja Tarja Filatov vastasivat heti, että perehtyvät suurella mielenkiinnolla romaninuorten näkemyksiin! :) Romaninuorten ajatukset ovat siis menneet konkreettisesti päättäville tahoille eteenpäin. Olin myös Romano Miritsin haastattelussa kertomassa Kuukauden teema-projektista: https://areena.yle.fi/1-4349965 

Huhtikuun teemana on poliisi ja kysymmekin romaninuorilta luottavatko he poliisiin. Käy kertomassa omat ajatuksesi ja kokemuksesi nimettömänä. Myös tämän kyselyn vastauksista tehdyn koosteen välitämme eteenpäin sekä mediassa, että myös poliiseille. Linkki kyselyyn: https://www.kyselynetti.com/s/02f5c4d

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja vaatia oikeudenmukaisuutta. Anna äänesi kuulua!

-Kaisla
Romaninuorten neuvoston tukijäsen
Au mensa III-projekti

Kun suojeleva käsi lyö

Pääni lyö tyhjää. Tämä tilanne on minulle uusi.

Vähättelyyn, ylimielisyyteen ja huonoon käytökseen olin törmännyt lyhyen elämäni aikana jo lukuisia kertoja, ja kuitenkin minut onnistuttiin yllättämään. Ensimmäistä kertaa minä törmään sortajiin, joilla on sama etninen tausta kuin minulla.

Aluksi haukoin happea syvään ja ihmettelin: kuinka aikuiset romanit, jotka jakavat ikäerostamme huolimatta samoja kokemuksia syrjinnästä, haavoittuvammassa asemassa olemisesta, voivat toimia näin? Toisia romaneita kohtaan, nuoria kohtaan?

Kirjoittamaton sääntö, joka pätee lähestulkoon jokaisessa romanikodissa paikkakunnasta, suku- ja perhetaustoista huolimatta on se, että nuoria autetaan, neuvotaan ja tuetaan. Tämä ei koske vain oman talon mukuloita, vaan myös vieraan talon pentuja.

Tämä on mielestäni yksi hienoimmista piirteistä, joka on säilynyt yhteisömme sisällä, kulttuurimme murroksesta huolimatta.

”Kun sammakko pääsee mättäälle, niin se kurnuttaa, ei tarvitse sielua myydä”, sanotaan.
Annanko minä tämän kourallisen ihmisiä olla syy sille, että alkaisin puhua tästä tavasta menneessä aikamuodossa?

Huomaan etsiväni heidän käytökselleen syytä ja selitystä. Ehkä hiljattain tapahtunut nousu yhteiskuntaluokassa on syy? Ehkä heiltä odotetaan tämän takia paljon ja he ovat vain huomanneet romaninuorissa olevat lahjat ja potentiaalin, eikä heille tuota ongelmaa rakentaa itselleen lavaa jalkojensa alle romaninuorten selkärangasta, jotta he pääsisivät itse parrasvaloihin.
Turhaa ja turhamaista?
Kyllä.

Merkittävä osa romanikulttuuria on tavat, se miten eletään. Yleensä romanikodeissa opitaan arvopohja, jossa lapset, nuoret ja vanhukset ovat erityisessä asemassa. Esimerkiksi peruskouluaikanani, jos olin luokkani kanssa retkellä ja vastaan tuli aikuisia romaneita, minä kuulin usein kysymykset: onko kaikki hyvin? Onko nälkä? Tarvitsetko kyydin kotiin?

Kysymysten ja jutustelun päätteeksi kuulin monesti kehotuksen, katsoa eteeni ja / tai olla kiltisti.
Kun ikää tulee lisää, kysymysten muoto hieman muuttuu, mutta se perusidea, jossa aikuisempi romani kysyy, että onko kaikki hyvin, on edelleen olemassa. Nyt ihmettelenkin, miksi tämä sama tapa, jota suurin osa vanhemmista romaneista jo monen sukupolven takaa on ylläpitänyt, ei ylety romanityökentälle.

Minä todella toivon, että kansani menestyy ja ottaa askelia eteenpäin.
Osa meistä on jo hienosti päässyt eteenpäin. Joukostamme löytyy niin yrittäjiä, johtajia kuin toimittajia. Ehkä jossain vaiheessa me vielä saamme romanitaustaisen uutisankkurin, kansanedustajan tai jopa presidentin. Ja nämä tulevat nousemaan nimenomaan nuorista. Romaninuoret kohtaavat rasismia arjessaan, yhteiskunnan eri osa-aluilla - me emme kaipaa sitä enää ryhmämme sisäpuolelta. Sortamisen sijaan, tukekaa nuoria, kun me tavoittelemme unelmiamme, parempaa huomista meille kaikille.

- Leif

”Mielestäni on enemmän kuin tärkeää olla yhteiskunnallisesti valveutunut. Tarvitseeko tällaista edes perustella?”

 Kysyimme osana Romaninuorten neuvoston ja Au mensa III -projektin helmikuun teemaa mitä romaninuoret ajattelevat politiikasta. Kysely oli suunnattu kaikille 15-35 -vuotiaille romaninuorille ja vastaukset annettiin nimettöminä. Kysely julkaistiin Au mensan sosiaalisen median -kanavilla, Romaninuorten neuvoston blogissa sekä joissakin ryhmissä. Levitimme kyselyä parhaamme mukaan useille tahoille ja iloksemme vastauksia tuli ympäri Suomea. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 32 kappaletta. Vastauksia tuli eniten Helsingistä (10 kpl) ja pääkaupunkiseudulta (Vantaa 4kpl ja Espoo 3kpl). Oulusta, Jyväskylästä ja Kajaanista tuli kaikista myös muutama vastaus. Lisäksi saimme Seinäjoelta, Turusta, Lahdesta, Nurmijärveltä ja Mikkelistä kaikista yhden osallistujan. Vastaajista 23 oli naisia ja yhdeksän miehiä. Alle 20 -vuotiaita vastaajia oli viisi, 20-30 -vuotiaita 19 ja yli 30 -vuotiaita kahdeksan. Nuorin vastaajista oli 15 vuotias.

Huomattavasti suurin osa vastaajista kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vain 2/32 vastaajaa kertoi, ettei politiikka kiinnosta. Moni kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta siksi, että haluaa tietää mitä Suomessa tapahtuu ja kuka päätöksiä tekee. Nuoret myös näkevät, että politiikalla vaikutetaan siihen, miten Suomi pyörii ja sillä on vaikutusta ympäristöön ja tulevaisuuteen. Yhteiskunnallisen valveutuneisuuden nähtiin olevan tärkeä osa yleissivistystä. Osa kertoi poliittisen uran olevan oma haave. Lähes kaikki vastaajista kertoivat politiikan ja siihen osallistumisen olevan tärkeää ja he haluavat vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Päätösten vaikutusten nähtiin kattavan kaiken arjen asioista suurempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin.

”Koska jokaiselle sivistyneelle ihmiselle pitäisi olla välttämättömän tärkeää olla yhteiskunnallisesti valveutunut ”

Esiin nousi usein myös epäluottamus poliitikkojen tekemiin päätöksiin ja toisaalta myös kansalaisen oma vastuu vaikuttaa siihen ketkä päätöksiä tekee. ”Tuntuu, että nykyään on ite oltava tosi tarkka ja ottaa selvää kaikesta ite eikä vaan luottaa siihen, että kyllä joku asioista tietää ja niitä hoitaa”

Muutama vastaaja toi myös esiin, että vaikka pitää politiikkaa tärkeänä, niin ei ymmärrä siitä tarpeeksi. 16 vastaajaa kertoo vaikuttaneensa asioihin äänestämällä ja osallistumalla kansalaisaloitteisiin. Muutama kertoi, ettei ole äänestänyt koska on vielä alaikäinen.

”Äänestän aina, ehdottomasti. Osallistun kansalaisaloitteisiin, mikäli koen aiheen tärkeäksi. Olen ollut myöskin yhteydessä kansanedustajiin tärkeiksi kokemieni aiheiden vuoksi. Olen hakenut töihin ihmisoikeusjärjestöihin. Etsin kuitenkin vielä itselleni sopivaa väylää yhteiskunnallisesti vaikuttaa.”

”Osallistuin kuulemistilaisuuteen, silloin tällöin laitan nimen aloitteisiin. Elän siivosti ja autan naapuria, teen töitä aina kun saan. Jätän hyvät jäljet perääni.”

Kysyimme myös romaninuorten kokemuksesta siitä, voivatko he vaikuttaa tarpeeksi yhteiskunnassa itseään koskeviin päätöksiin. Vastaajista yli puolet koki voivansa vaikuttaa jossain määrin tai tarpeesi itseään koskeviin päätöksiin.

”Oletukset ja yleistykset romaneista. On väsyttävää joutua melkein päivittäin todistelemaan niitä vääriksi.”

Kysyimme nuorilta, minkä haluaisit muuttuvan yhteiskunnassa esimerkiksi asenteissa tai rakenteissa. Vastauksia tuli 18 ja niissä oli paljon ehdotuksia ja toiveita. Nuoret kaipaavat toisista ihmisistä välittämistä, yhdenvertaisuutta ja kaikkien ihmisten huomioonottamista iästä ja taustasta riippumatta. He toivovat rasismin, syrjinnän ja koulukiusaamisen loppumista, asennemuutosta eri vähemmistöjä kohtaan, sekä yleistä inhimillisyyttä ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta. Tärkeänä nousi toive siitä, että vähemmistöjä kuultaisiin ja otettaisiin enemmän mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. 

           

”Haluaisin muuttaa asenteet toinen toisiamme kohtaan tässä maassa, taustasta piittaamatta. Hallitus ei  edistä asiaa "kasvattamalla" tuloeroja, mm. leikaten lapsilta ja nuorilta koulutuksesta.”

Konkreettisia esimerkkejä yhteiskunnan tarvitsemista muutoksista tuli paljon: sosiaalipalvelut uusiksi, pienyrittäjien tukia isommiksi, työllisyyden parantaminen ja yhdenvertaistaminen, eriarvoistumisen pysäyttäminen ja köyhiltä leikkausten lopettaminen. Yksi nuori mainitsi myös toivovansa enemmän tukea nuorille ja vanhusten olosuhteiden parantamista sekä täydentäviä lakimuutoksia nykyiseen rikoslakiin. Myös globaalimpaa ja kauaskantoisempaa ajattelua kaivataan politiikkaan. Nuoret osoittivat myös huolensa siitä, että Suomessa on oikeistopuolueiden jäseniä, jotka osoittavat avoimesti tukeaan ääriliikkeille - ja ryhmittymille, jotka kyseenalaistavat ihmisoikeuksien jakamattoman yhdenvertaisuuden.



Teksti: Kaisla Kulmanen
Projektityöntekijä ja viestintävastaava
Au mensa III-projekti / Kuukauden teema

POLITIIKKA - helmikuun kuukauden teema

Helmikuun teema POLITIIKKA on osoittautunut suositummaksi ja kysely on tavoittanut romaninuoria ympäri Suomea. On ollut hienoa huomata miten moni on kiinnostunut aiheesta ja haluaa vaikuttaa. Kyselyyn on vielä vajaa viikko aikaa vastata, ennen kuin se suljetaan helmikuun lopussa. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä vahvemman viestin näytämme. Vastaamalla annat meille myös arvokasta tietoa nuoren romanin tarpeista, ja siten meidän on helpompi kehittää  Au mensa -projektin toimintaamme kentän tarpeen mukaan. Ota siis osaa!

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä:

https://www.kyselynetti.com/s/32a2514

-Kaisla-

Mitä yhteistä meillä on?

Au mensan ja nuortenneuvoston ensimmäinen teemakuukausi on takana ja olemme saaneet herätettyä keskustelua useiden romaninuorten kanssa siitä, mitä yhteistä romaneilla ja valtaväestön edustajilla, sekä romaneilla ja muilla vähemmistöillä Suomessa on. Vastauksia kerättiin sekä somessa, että ihan kasvotusten haastattelemalla.

Nuorten toivat esiin useita yhteisiä asioita valtaväestön suomalaisten kanssa, joita itse kunkin on varmasti hyvä säännöllisesti muistella. Mm. Suomen kansalaisuus ja samanlaiset kansalaisoikeudet, yhtenä tärkeimmistä koulutusmahdollisuudet, nousivat vastauksista esiin. Moni toi esiin myös yhteisen sotahistorian. Jopa nuori sukupolvi kokee suurena yhdistävänä tekijänä sen, että romanit ja muut suomalaiset ovat taistelleet rintamalla yhdessä. Isänmaallisuus ja rakkaus Suomea kohtaan ovat tärkeitä arvoja monelle romaninuorelle. Arvot ja suomalainen sisu yhdistää valtaväestön kanssa! 😊

Muiden vähemmistöjen kanssa yhteistä koettiin myös monella tapaa. Nuoret näkivät yhdistävät tekijät sekä yhteiskunnallisessa vähemmistökulttuurin asemassa, että monien vähemmistöjen kanssa myös kulttuurisissa tekijöissä. Suomen romaniväestön tiiviit perhesiteet ja yhteisöllinen kulttuuri koettiin jossain määrin samantyyppisinä kuin esimerkiksi joillakin arabi- tai afrikkalaisyhteisöillä Suomessa. Myös vanhempien kunnioitukseen perustuva perinteinen kulttuuri yhdistää romaniväestöä ja useita kulttuurivähemmistöjä Suomessa, ja osa vastanneista romaninuorista kokevat voivansa tavalla samaistua näihin. Vastauksissa nousi esiin myös syrjintä ja eriarvoinen yhteiskunnallinen asema suhteessa valtaväestöön, joka yhdistää romaniväestöä ja muita vähemmistöjä.

Vastauksista nousi esiin erityisesti saamelaiset ja heidän kanssaan koettu samankaltainen historia Suomessa. Molemmat vähemmistöt ovat ylpeitä taustoistaan. Me Romaninuorten neuvostossa haluammekin toivottaa saamelaisille oikein ihanaa kansallispäivää tänään 6.2!

Helmikuun teemasta lisää pian, stay tuned! 😊